Yleistä perusopetuksesta

Heinolan kaupungissa toimii viisi perusopetusta tarjoavaa koulua. Jyrängön, Kailaan, Kirkonkylän ja Myllyojan koulut ovat vuosiluokkien 1-6 kouluja. Kailaan koulussa toimii Tommola-talon toimipiste (1.-2.lk), Kirkonkylän koulussa Lusin toimipiste (1.-6.lk) ja Myllyojan koulussa Vierumäen toimipiste (1.-6.lk). Kailaan kouluun on keskitetty Heinolan alakoulujen erityisen tuen pienryhmien toiminta. 

Lyseonmäen koulu on vuosiluokkien 7.-9. koulu.


Kouluasioista tiedottaminen

Koulujen ajankohtaisista asioista tiedotetaan kaupungin verkkosivujen Ajankohtaiset-osiossa ja Wilmassa (yleiset ja koulukohtaiset asiat).

Tervetuloa aloittamaan lukuvuosi 2020 – 2021

Heinolan peruskoulujen lähiopetus alkaa keskiviikkona 12. elokuuta

Peruskoulujen lukuvuoden koulutyö alkaa normaalisti lähiopetuksessa oppilaan omalla koululla. Ensimmäisten kouluviikkojen aikana panostetaan erityisesti opetusryhmien ryhmäytymiseen, yhteisöllisyyteen ja koulupäivän turvallisuuteen. 

Heinolan perusopetuksessa on valmisteltu terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä käytänteitä ja ohjeistusta, jotta lukuvuoden käynnistyessä kouluun on turvallista tulla oppimaan.

On tärkeää, että kodeissa tutustutaan näihin ohjeisiin yhdessä koululaisen kanssa ennen koulun aloitusta ja seurataan Wilman kautta päivittyvää tilannetietoa.

Heinolan perusopetuksen ohjeita lukuvuoden aloituksesta oppilaille ja huoltajille

Koulutyö

Lukuvuotta 2020-2021 koskeviin opetusjärjestelyihin, opetuksen toteuttamiseen, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, oppilashuoltoon, kouluruokailuun, koulukuljetuksiin sekä muuhun toimintaan liittyviä käytänteitä ja ohjeistusta on valmisteltu huomioiden voimassa olevia OPH:n, THL:n ja OKM:n antamia ohjeita (linkit alla).  

Opetushallituksen tukimateriaali opetuksen järjestämiseen 1.8.2020 Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen hygieniaohjeita
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Tietoa Koronasta 
THL:n ja OKM:n suositus opetuksen järjestäjälle koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
THL: hallituksen matkustusrajoitukset ja ulkomailta palaavien karanteenisuositukset 6.8.2020

Miten toimitaan, jos koulussa todetaan koronavirustartunta?  

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntataudeista vastaavalle infektiolääkärille. Jos koulussa todetaan koronavirustartunta, mahdolliset altistuneet jäljitetään ja ohjataan karanteeniin 14 vuorokaudeksi. 

Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta ja niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton. 

Perusopetuksessa varaudutaan myös poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Mikäli syyslukukauden 2020 aikana on tarpeen siirtyä lähiopetuksesta etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen, toimitaan opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti.

Kodin ja koulun yhteistyö  

Kodin ja koulun toimiva yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Koulun ja oppilashuoltopalvelujen henkilöstö ovat aktiivisesti yhteydessä koteihin liittyen oppilaan opintojen edistymiseen, poissaolojen seurantaan tai tilanteeseen, jossa on huoli oppilaan oppimisesta tai hyvinvoinnista.   

Huoltajien tapaamisissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä. Tapaamisten suunnittelussa otetaan huomioon perheiden mahdollisuudet käyttää etäyhteyksiä sekä tulkkaustarve. Lähitapaamisissa otetaan huomioon hygieniaohjeet. Vanhempainiltoja suositellaan järjestettäväksi etäyhteyksiä hyödyntäen.  

Koulut antavat tarkempaa informaatiota opetusjärjestelyistä oppilaille ja vanhemmille Wilman kautta.  

Poissaolot  

Perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.  Oppilaan poissaolo koulusta voi perustua tartuntatauti- tai perusopetuslakiin. Kouluun ei saa tulla sairaana.   

Opettaja ja oppilashuollon henkilöstö seuraa oppilaiden osallistumista opetukseen. Jokaisella koululla toimitaan Heinolan perusopetuksen poissaolojen puuttumisen toimintaohjeen mukaisesti.

a) Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.  

Riskiryhmään kuuluminen perustuu erikoissairaanhoidon hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Huoltajan tulee toimittaa lääkärin lausunto oppilaasta koulun rehtorille. Tällöin koulussa tehdään päätös erityisistä opetuksen järjestelyistä (perusopetuslaki 18§), jolloin opetus voidaan antaa etäyhteyksin. Koulu ei voi edellyttää, että sille luovutetaan tietoja lapsen perheenjäsenen terveydentilasta. Perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisesta riittää huoltajan ilmoitus rehtorille.  

Krooniset sairaudet kuten astma, diabetes ja reuma eivät pääsääntöisesti ole este kouluun tulemiselle.   

Perheenjäseneksi katsotaan henkilö, joka elää samassa taloudessa lapsen kanssa. 

b) Sairaana kouluun ei saa tulla (päivitys 28.8.2020)

Lasten hengitystieinfektioiden osalta ohjeita on päivitetty Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja THL:n ohjeiden 26.8. mukaisesti. Tärkeimmät muutokset ohjeissa liittyvät lapsen oireiden seurantaan ja tilanteisiin, jossa perheessä epäillään olevan Korona-altistus. Edelleenkään kouluun ei saa tulla sairaana.

Koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektion, jonka oireita voivat olla mm. yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut, vatsaoireet ja päänsärky. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos: Tietoa koronaviruksesta.  

Miten toimitaan, kun lapsi (alle < 16 v) sairastuu hengitystieinfektioon?

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsi ei saa mennä kouluun. Lapsi pitää viedä testiin, jos hänellä on huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan koronavirusinfektioon sopivia oireita. Oireisen tai hänen huoltajansa tulee olla yhteydessä päivystysnumeroon 116 117 ja toimia sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti. 

Tärkeimmät muutokset aiempaan ohjeeseen:

  • Jos oireilu on hyvin lievää, eikä ole riskitekijöitä koronalle (perheessä ulkomaan matka tai korona-altistus) voi oireista lasta seurata kotona ilman testausta. Hoitoon/ kouluun voi palata tällöin yhden oireettoman päivän jälkeen.
  • Jos lapsella on allerginen nuha, yksittäisiä aivastuksia tai jos hänen nenänsä alkaa valua ulos mennessä mutta oireilu loppuu sisätiloissa, lapsi voi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen, kunhan hänen yleistilansa on muuten normaali eikä infektio-oireita ole.
  • Jos lapsen testivastaus viipyy yli 4 vrk näytteenotosta voi lapsi palata 1 oireettoman päivän jälkeen hoitoon/ kouluun, mikäli perheessä kukaan ei ole matkustanut 14 vrk aikana tai ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle.
  • Saman perheen samaan aikaan sairastuneista lapsista riittää yhden testaus.

Laajempi ohje:

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsi ei saa mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen. Lapsi pitää viedä testiin, jos hänellä on huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan koronavirusinfektioon sopivia oireita.

Jos oireilu on hyvin lievää, eikä lapsi tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut edeltävän 14 vrk aikana, oireita voi seurata kotona ilman testaamista. Oireisena lapsi ei kuitenkaan voi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Jos lapsella on allerginen nuha, yksittäisiä aivastuksia tai jos hänen nenänsä alkaa valua ulos mennessä mutta oireilu loppuu sisätiloissa, lapsi voi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen, kunhan hänen yleistilansa on muuten normaali eikä infektio-oireita ole.

Kouluun palaaminen:

  • Jos oireet seurannassa kokonaan väistyvät, ei testiin tarvitse mennä, vaan kouluun tai varhaiskasvatukseen voi palata yhden oireettoman päivän jälkeen.
  • Jos testitulos on negatiivinen, lapsi voi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, kun hän on parantumassa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet.
  • Jos testi otetaan, mutta tuloksen saaminen viivästyy > 4 vrk, voi kouluun tai varhaiskasvatukseen palata yhden oireettoman päivän jälkeen, jos lapsi ei tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut edeltävän 14 vrk aikana.

Saman perheen samaan aikaan sairastuneista riittää yksi negatiivinen koronatestitulos. Kaikkia perheen lapsia ei ole tarpeen testata. Jos lapsen hengitystieoireet pitkittyvät, häntä ei tarvitse testata toistuvasti, kunhan oirekuva pysyy samanlaisena. Koulu tai varhaiskasvatus ei saa vaatia todistusta negatiivisesta testistä.

Lisätietoja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Lapset ja koronavirus

Jos lapsi sairastuu päivän aikana, hänet siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Oireisen tai hänen huoltajansa tulee olla yhteydessä päivystysnumeroon 116117 ja toimia sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.   

Oireisten tulee herkästi hakeutua koronavirustestiin. Mikäli testitulos on negatiivinen ja oireilu selvästi vähenemässä, voi kouluun palata, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet. Ennen testituloksen valmistumista on kuitenkin vältettävä kontaktia muihin. Jos oireet myöhemmin alkavat uudelleen tai lisääntyvät, tulee hakeutua uuteen testiin.  

Jos oireet johtuvat allergiasta ja helpottavat selvästi allergialääkityksen aloittamisen jälkeen, voi kouluun palata, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet. Jos oireet eivät helpota lääkityksestä huolimatta, tulee hakeutua testiin. Jos testitulos on negatiivinen, voi varhaiskasvatukseen tai kouluun palata. 

Jos oppilas on muutoin sairas, huoltaja ilmoittaa opettajalle oppilaan sairaudesta johtuvasta poissaolosta mahdollisimman pian, jotta tämä voidaan huomioida oppimisen tuen järjestämisessä sekä poissaolojen seuraamisessa.  

Jottei oppilas jäisi poissaolon aikana jälkeen opinnoissaan, hänelle annetaan tarvittavat tehtävät ja opiskelumateriaalit kotiin. Oppilaan poissaolosta johtuva mahdollinen tukiopetuksen tai muun oppimisen tuen tarve tulee huomioida hänen palatessaan kouluun.   

c) Lomapoissaolon anomista ei suositella lukuvuoden aikana 

Lähtökohtaisesti Heinolan perusopetus suosittaa vahvasti, että tässä poikkeustilanteessa huoltajat eivät ano lapsilleen lomaa. Lyhyitä lomia kuitenkin myönnetään perustelluista syistä normaalien käytänteiden mukaan, esim. perhetapahtuman vuoksi.  

Huoltajan lähettämä loma-anomus käsitellään normaalien käytänteiden mukaisesti. Rehtorit tekevät ratkaisun terveydenhuoltoviranomaisten, hallituksen ja Heinolan perusopetuksen linjausten mukaisesti.   

Miten toimia, jos lapsi pelkää kouluun lähtemistä tai kieltäytyy tulemasta kouluun? 

Asiasta tulee olla heti yhteydessä oppilaan omaan opettajaan ja tarvittaessa koulun oppilashuollon henkilöstöön. On tärkeää, että kaikki lapsen lähellä olevat aikuiset rohkaisevat ja tukevat lasta koulunkäynnissä. Kouluun lähtemisen kynnys ei muodostu suhteettoman suureksi, kun sitä koulun henkilöstön ja huoltajien yhteistyöllä tuetaan.   

Miten toimia, jos oppilaaseen tai hänen huoltajaansa ei saada yhteyttä?

Mikäli oppilas ei saavu lähiopetukseen eikä häntä tai huoltajaansa tavoiteta, otetaan käyttöön tarvittavat tukitoimet ja opiskeluhuoltopalvelujen asiantuntemus. Samoin toimitaan tilanteissa, joissa oppilaalla on syystä tai toisesta runsaasti poissaoloja.  

Luvattomien poissaolojen yhteydessä on ensisijaista poissaolon juurisyiden tunnistaminen ja poissaoloihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Matkustusrajoituksia ja karanteenisuositus

THL:n verkkosivuilta tulee tarkistaa hallituksen matkustusrajoitukset ja ulkomailta palaavien 14 vuorokauden karanteenisuositukset.

Jos oppilas saapuu Suomeen maasta, jonka kohdalla matkustusrajoitukset ovat voimassa, edellytetään 14 vuorokauden karanteeni. Huomaa, että karanteeniedellytys on voimassa, vaikka oppilas olisi käynyt koronatestissä ja saanut negatiivisen tuloksen. Näin siksi, että testitulos kertoo tilanteesta testaushetkellä.

Huoltajaa pyydetään olemaan asiasta yhteydessä oppilaan oman koulun rehtoriin.  

Kouluruokailu  

Kouluruokailu järjestetään pääsääntöisesti oman opetusryhmän kanssa koulupäivän aikana. Ruokailuaika porrastetaan.

Kädet pestään aina ennen ruokailua ja sen jälkeen. Ruokalinjaston alussa on lisäksi desinfiointiaine käytettävissä. Ruokaottimia vaihdetaan aina ryhmän vaihtuessa.

Koulun opetushenkilöstö ohjaa ja valvoo oman opetusryhmänsä oppilaiden ruokailutilannetta, käsienpesua ja riittävää väljyyttä.­

Rehtori ja koulun keittiöhenkilökunta suunnittelevat yhteistyössä kouluruokailun käytännön toteutuksen. 

Mikäli lukuvuoden aikana siirrytään poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, suunnitellaan etäopetuksessa olevien oppilaiden kouluruokailun järjestäminen yhteistyössä Heinolan perusopetuspalveluiden ja ruokahuoltopalveluiden kanssa. 

Opetuksen järjestäminen lähiopetuksessa  

Opetuksen järjestämisen tilaratkaisuissa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan väljyys. Koulun opetusjärjestelyissä hyödynnetään kaikkia sisä- ja ulkotiloja.

Opetus koulupäivän aikana 

1-6 –luokilla opetus tapahtuu työjärjestyksen mukaisesti. Opetusryhmät toimivat mahdollisuuksien mukaan erillään toisistaan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei muutoin voi toteuttaa. Samanaikaisopettajien (mm. resurssiopettaja, erityisopettaja) opetus järjestetään niin, että he toimivat mahdollisimman vähän eri ryhmien kanssa.   

7-9 –luokilla opetusta toteutetaan oppiaineittain työjärjestyksen mukaisesti. Opetusryhmät pidetään mahdollisuuksien mukaan erillään tilojen, aikataulujen, erilaisten ohjeistuksen ja opetusjärjestelyjen avulla. Näin pyritään välttämään suurempien ihmisjoukkojen kulkeminen samanaikaisesti. Kun vuosiluokilla 7–9 opetusryhmä koostuu eri luokkien oppilaista, pyritään hygieniaohjeilla, tilaväljyydellä ja siivouksella vähentämään tartuntariskiä.  

Siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin edellytysten täyttyessä / muutos perusopetuslaissa koskien syyslukukautta 2020 

Mikäli lähiopetusta ei voida turvallisesti järjestää, perusopetuksessa voidaan väliaikaisesti siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin opetuksen järjestäjän eli hyvinvointilautakunnan päätöksellä. Arvio lähiopetuksen turvallisuudesta tehdään yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen pohjalta.

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät koske 1–3 vuosiluokkien oppilaita eikä erityisen tuen päätöksen saaneita, pidennetyn oppivelvollisuuden tai valmistavan opetuksen oppilaita.

Oppilailla on oikeus kouluruokailuun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, opinto-ohjaukseen sekä opintososiaalisiin etuisuuksiin myös poikkeusjärjestelyjen aikana.

Koulujen lukuvuosisuunnitelmaan laaditaan varautumisohjeet yksittäisen oppilaan, opetusryhmän tai koko koulun opetuksesta, mikäli poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin syyslukukauden aikana siirrytään. Oppilaille ja huoltajille annetaan Wilman kautta lisäohjeita, mikäli siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin jollain muotoa syyslukukauden aikana toteutuu.  

Koulun tilojen käyttäminen 

Koulun tilat ja piha-alueet ovat koulupäivän aikana ainoastaan oppilaiden ja koulukiinteistössä työskentelevän henkilökunnan käytössä. Huoltajat voivat saattaa oppilasta koulun piha-alueen rajalle ja kulkea koulukiinteistöön tarvittaessa (mm. oppilaan terveystarkastukset, henkilökunnan kanssa sovitut tapaamiset).  

Hyvä käsi- ja yskimishygienia 

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Oikein toteutettu yskimis- ja käsihygienia estää tartuntoja.

Lapset ja aikuiset pesevät kätensä aina kouluun tultuaan sekä ennen kotiinlähtöä. Lisäksi kädet pestään aina ennen ruokailua, ulkoa sisälle tultaessa, aivastamisen tai yskimisen jälkeen tai kun kädet ovat näkyvästi likaiset. Kädet pestään myös ennen ja jälkeen yhteiskäytössä olevien työvälineiden käyttöä. Kädet kuivataan kertakäyttöisiin paperisiin käsipyyhkeisiin.   

Jos käsienpesumahdollisuutta ei ole, käytetään käsihuuhdetta. Käsihuuhdetta on kouluissa helposti saatavilla ja sen käyttö tapahtuu aikuisen valvonnassa.   

Aivastamisen tai yskimisen yhteydessä suun eteen laitetaan kertakäyttönenäliina, joka heitetään heti käytön jälkeen pois. Jos nenäliinaa ei ole saatavilla, suojataan suu kyynärtaipeella. Kädet pestään tämän jälkeen.   

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos: Ohjeet käsienpesuun ja yskimiseen  

Siivous 

Siivousta tehostetaan kouluilla lukuvuoden aikana. Siivouksessa käytetään heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta ja saniteettitiloissa lisäksi desinfiointiainetta. Kosketuspinnat, kuten ovenkahvat, käsinojat, pulpetit ja pöydät, valokatkaisijat ja hanat pyyhitään siivouksen yhteydessä. 

 
Yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.), taide- ja taitoaineiden välineitä puhdistetaan säännöllisesti.  Kädet pestään ennen ja jälkeen yhteiskäytössä olevien työvälineiden käyttöä.  

Opetuksessa tarvittavien laitteiden, yhteyksien materiaalien käyttö

Perusopetuslain 20 a §:n mukaan poikkeuksellisien opetusjärjestelyiden aikana opetuksessa tarvittavat mobiililaitteet, yhteydet ja materiaalit ovat perusopetuksen oppilaille maksuttomia. Yhteydellä tarkoitetaan esimerkiksi internetyhteyttä ja materiaaleilla opetuksessa tarvittavia oppimissovelluksia ja viestintävälineitä.  

Lähtökohtana on, että opetuksessa käytetään koulun laitteita, mutta myös oppilaan omaa tai kodin laitetta voidaan käyttää.

Omien laitteiden opetuskäyttö tapahtuu opettajan antamia ohjeita noudattaen. Käyttö tulee olla lain, hyvien tapojen ja näiden käyttöehtojen mukaista. Koulu ei vastaa laitteiden katoamisesta. Mikäli laite tai ohjelmisto rikkoutuu oppilaan omassa käytössä, vahingosta vastaa hän itse tai laitteen muu omistaja.   

Työelämään tutustumisjakso (TET) 

Yläkoulun vuosiluokilla 7-9 toteutetaan työelämään tutustumista. Työelämään tutustuminen on osa perusopetuksen oppimäärää. TET-jaksoja voidaan järjestää hygieniaohjeistusta noudattaen.   

Jos koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä TET-jakson suorittaminen ei ole mahdollista, tulee pohtia koulun opinto-ohjaajan (OPOn) kanssa, miten toimitaan

Iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta 

Heinolan perusopetuksen iltapäivätoiminta käynnistyy koulun lukuvuoden alkaessa 12.8. 
Toiminta toteutetaan ulkona aina kun se on mahdollista, huolehditaan lasten ja aikuisten riittävästä etäisyydestä turvallisuutta vaarantamatta. Ryhmissä noudatetaan käsi- ja hygieniaohjeita, myös välipala jaetaan ja nautitaan turvallisesti. 

Koulujen kerhotoiminta käynnistyy mahdollisuusien mukaan syyskuun aikana. Kerhotarjonnasta tiedotetaan erikseen.

Koulumatka 

Koulumatkan aikana tulee noudattaa yleisiä liikennesääntöjä ja mahdollisuuksien mukaan huolehtia turvavälistä muihin liikkujiin.  

Koulukuljetukset 

Koulukuljetusjärjestelyt hoidetaan normaalien käytänteiden mukaisesti ja koulu huolehtii niistä tiedottamisesta oppilaille ja huoltajille. Koulukuljetuskalustoa välisiivotaan mahdollisuuksien mukaisesti. 

Oppivelvollisuuden suorittaminen osallistumatta perusopetukseen (ns. kotiopetus) 

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus perusopetuksen osana ei ole kotiopetusta. Kotiopetukseksi kutsutaan oppivelvollisuuden suorittamista muutoin kuin osallistumalla perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen. Kotiopetuksen tulee perustua Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 eri oppiaineille asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin.   
Kotiopetuksessa vastuu perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen ja taitojen saavuttamisesta ja oppivelvollisuuden edistymisestä on huoltajalla. Huoltaja vastaa kaikista opintojen järjestelyistä, kuten opetuksesta, oppimisen tuesta, oppimateriaaleista, työvälineistä ja -aineista, oppilashuollosta, ruokailusta ja koulukuljetuksesta. Asuinkunnan nimeämä tutkiva opettaja valvoo ja laatii selosteen kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymistä. Huoltajan pyynnöstä kotiopetuksessa oleva oppivelvollinen voi osoittaa osaamisensa erityisessä tutkinnossa.  

 

Lisätietoja:

Hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja, pirjo.hepo-oja@heinola.fi, puh. 050-071 7310

Koulutusjohtaja Pia Helander, pia.helander@heinola.fi, puh. 050-556 5934