6.1.1. Formatiivinen arviointi

Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Formatiivinen arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään oppiaineille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Formatiivinen arviointi on osa opetusta.

Formatiivinen arviointi on oppimista tukevaa ja ohjaavaa palautetta. Palautteen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään oppiaineen tavoitteet, hahmottamaan oma edistymisensä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä se, miten voi parantaa suoriutumistaan suhteessa tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.

Itsearviointi ja vertaispalaute ovat osa formatiivista arviointia. Oppilaat harjoittelevat opettajan ohjaamana itsearvioinnin ja vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja. Niitä tulee harjoitella osana kaikkien oppiaineiden opiskelua. Itsearviointi ja vertaispalaute eivät vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Oppilaille on selvitettävä oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.[1]

Formatiivista arviointia tehdään aina perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettujen ja paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennettyjen oppiaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia.

Oppimiskeskustelut Heinolassa

Oppimiskeskustelu on noin 30 minuutin vuorovaikutteinen keskusteluhetki oppilaan, vanhempien ja opettajan kesken. Alakoulujen osalta oppimiskeskustelut käydään erityisellä arviointiviikolla marras/joulukuun aikana kaikkien kanssa kouluilla vuosittain. Keskusteluun löytyy Wilmasta löytyvä lomakepohja, johon sekä oppilas, huolta(t), että opettaja kirjaavat omat näkemyksensä oppilaan opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Keskustelun painopiste on vahvasti oppilaan työskentelytaidoissa/laaja-alaisen osaamisen taidoissa sekä vahvuuksissa ja kehittymiskohteissa. Keskustelun lopuksi kirjataan tavoite, jota kohti oppilas lähtee pyrkimään. Muistiin kirjataan myös, milla tavalla huoltaja(t) voisi tukea oppilasta tavoitteen saavuttamisessa. Alakoulussa oppimiskeskustelu korvaa välitodistuksen.

Yläkoulussa oppimiskeskustelut ajoittuvat vuodenvaihteen jälkeiseen aikaan.

Oppimiskeskustelu on yksi kodin ja koulun yhteistyön muoto. Parhaimmillaan se lisää ymmärrystä kodin ja koulun välillä ja auttaa löytämään oppilaan kannalta parhaimmat toimintatavat, joilla oppimista, kasvua ja kehitystä voidaan tukea.

Tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden kohdalla keskustelut voidaan käydä oppimissuunnitelman ja HOJKSin laadinnan ja seurannan yhteydessä.

Huoltajia tiedotetaan arviointiin liittyvistä periaatteista ja arvioinnin käytänteistä.

Lisäksi arvioinnista kerrotaan lukuvuoden aikana koululla huoltajatapaamisissa. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa arvioinnista Heinolan perusopetuksen Opetussuunnitelman verkkosivulla.