Kuvataiteen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6

3. lk


Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Kuvataiteen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten
14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6


Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen Arvioinnissa voidaan käyttää seuraavia arviointimenetelmiä
S1 Omat kuvakulttuurit

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö (esim. puuvärit, erilaiset liidut, huopakynät, hiili, vesivärit, lyijykynät) sekä välineiden hallinta ja huolto

- kolmiulotteinen työskentely: savi (yhdestä kappaleesta muovaileminen) ja esim. paperimassa, taikataikina, pahvi, rautalanka, tikut, luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt)

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, leimasinpainanta, sabluunapainanta, töpötys)

- valokuvaus: välineen käyttö, tutustutaan kuvauslupaan

- kuvalliset muuntujat: (värioppi: pää- ja välivärien kertaus, kylmä ja lämmin, muoto)

- erilaiset kuvatyypit: (esim. kuvituskuvat, lehtikuvat, mainokset, muotokuvat, maisemat, sarjakuvat, taidekuvat) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana

- kuvallisen vaikuttamisen keinot (esim. liikennemerkit, mainokset)

- taidekuvien tarkastelua

- oman kotipaikkakunnan ympäristöön ja arkkitehtuuriin tutustuminen (esim. kirkko, veistokset ja patsaat)




- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen.


Laaja-alainen osaaminen:



S2 Ympäristön kuvakulttuurit

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö (esim. puuvärit, erilaiset liidut, huopakynät, hiili, vesivärit, lyijykynät) sekä välineiden hallinta ja huolto

- kolmiulotteinen työskentely: savi (yhdestä kappaleesta muovaileminen) ja esim. paperimassa, taikataikina, pahvi, rautalanka, tikut, luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt)

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, leimasinpainanta, sabluunapainanta, töpötys)

- valokuvaus: välineen käyttö, tutustutaan kuvauslupaan

- kuvalliset muuntujat: (värioppi: pää- ja välivärien kertaus, kylmä ja lämmin, muoto)

- erilaiset kuvatyypit: (esim. kuvituskuvat, lehtikuvat, mainokset, muotokuvat, maisemat, sarjakuvat, taidekuvat) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana

- kuvallisen vaikuttamisen keinot (esim. liikennemerkit, mainokset)

- taidekuvien tarkastelua

- oman kotipaikkakunnan ympäristöön ja arkkitehtuuriin tutustuminen (esim. kirkko, veistokset ja patsaat)


- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen.


Laaja-alainen osaaminen:



S3 Taiteen maailmat

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö (esim. puuvärit, erilaiset liidut, huopakynät, hiili, vesivärit, lyijykynät) sekä välineiden hallinta ja huolto

- kolmiulotteinen työskentely: savi (yhdestä kappaleesta muovaileminen) ja esim. paperimassa, taikataikina, pahvi, rautalanka, tikut, luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt)

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, leimasinpainanta, sabluunapainanta, töpötys)

- valokuvaus: välineen käyttö, tutustutaan kuvauslupaan

- kuvalliset muuntujat: (värioppi: pää- ja välivärien kertaus, kylmä ja lämmin, muoto)

- erilaiset kuvatyypit: (esim. kuvituskuvat, lehtikuvat, mainokset, muotokuvat, maisemat, sarjakuvat, taidekuvat) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana

- kuvallisen vaikuttamisen keinot (esim. liikennemerkit, mainokset)

- taidekuvien tarkastelua

- oman kotipaikkakunnan ympäristöön ja arkkitehtuuriin tutustuminen (esim. kirkko, veistokset ja patsaat)




- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen.
Laaja-alainen osaaminen:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Asetetaan tavoitteita ja toimitaan niiden mukaan. Arvioidaan omaa toimintaa.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Havaitaan, ymmärretään, koetaan, tulkitaan ja tuotetaan kuvataidetta ja -kulttuuria

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Huolehditaan työturvallisuudesta ja työskentely-ympäristön siisteydestä sekä työvälineistä.

L4 Monilukutaito
Erotetaan fakta ja fiktio kuvaviestinnässä. Kriittisen kuvalukutaidon kehittyminen

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Tuotetaan kuvia monipuolisesti käyttäen teknologian tarjoamia käyttöympäristöjä.

L6 Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys
Opitaan pitkäjänteistä työskentelyä ja vastuunkantamista. Toteutetaan projekteja ja toimitaan ryhmässä.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Käytetään kuvia vaikuttamisen välineenä.












4. lk


Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Kuvataiteen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten
14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6


Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen Arvioinnissa voidaan käyttää seuraavia arviointimenetelmiä
S1 Omat kuvakulttuurit

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö (esim. puuvärit, erilaiset liidut, huopakynät, hiili, vesivärit, lyijykynät) sekä välineiden hallinta ja huolto

- kolmiulotteinen työskentely: savi (makkaratekniikka) ja esim. paperimassa, taikataikina, pahvi, rautalanka, tikut, luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, leimasinpainanta, sabluunapainanta, töpötys)

- valokuvaus: välineen käyttö, kuvauslupa

- kuvalliset muuntujat: (sommittelu, tasapaino, värimaailma, valööri)

- erilaiset kuvatyypit: (esim. kuvituskuvat, lehtikuvat, mainokset, muotokuvat, maisemat, sarjakuvat, taidekuvat, pilakuvat, karikatyyrit) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana

- kuvallisen vaikuttamisen keinot (esim. mainokset)

- taideteosten tarkasteleminen työskentelyn lähtökohtana (erityisesti Suomen taiteen kultakauden teokset)



- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen.

Laaja-alainen osaaminen:



S2 Ympäristön kuvakulttuurit

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö (esim. puuvärit, erilaiset liidut, huopakynät, hiili, vesivärit, lyijykynät) sekä välineiden hallinta ja huolto

- kolmiulotteinen työskentely: savi (makkaratekniikka) ja esim. paperimassa, taikataikina, pahvi, rautalanka, tikut, luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, leimasinpainanta, sabluunapainanta, töpötys)

- valokuvaus: välineen käyttö, kuvauslupa

- kuvalliset muuntujat: (sommittelu, tasapaino, värimaailma, valööri)

- erilaiset kuvatyypit: (esim. kuvituskuvat, lehtikuvat, mainokset, muotokuvat, maisemat, sarjakuvat, taidekuvat, pilakuvat, karikatyyrit) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana

- kuvallisen vaikuttamisen keinot (esim. mainokset)

- taideteosten tarkasteleminen työskentelyn lähtökohtana (erityisesti Suomen taiteen kultakauden teokset)



- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen.

Laaja-alainen osaaminen:



S3 Taiteen maailmat

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö (esim. puuvärit, erilaiset liidut, huopakynät, hiili, vesivärit, lyijykynät) sekä välineiden hallinta ja huolto

- kolmiulotteinen työskentely: savi (makkaratekniikka) ja esim. paperimassa, taikataikina, pahvi, rautalanka, tikut, luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, leimasinpainanta, sabluunapainanta, töpötys)

- valokuvaus: välineen käyttö, kuvauslupa

- kuvalliset muuntujat: (sommittelu, tasapaino, värimaailma, valööri)

- erilaiset kuvatyypit: (esim. kuvituskuvat, lehtikuvat, mainokset, muotokuvat, maisemat, sarjakuvat, taidekuvat, pilakuvat, karikatyyrit) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana

- kuvallisen vaikuttamisen keinot (esim. mainokset)

- taideteosten tarkasteleminen työskentelyn lähtökohtana (erityisesti Suomen taiteen kultakauden teokset)




- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen.
Laaja-alainen osaaminen:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Asetetaan tavoitteita ja toimitaan niiden mukaan. Arvioidaan omaa toimintaa.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Havaitaan, ymmärretään, koetaan, tulkitaan ja tuotetaan kuvataidetta ja -kulttuuria

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Huolehditaan työturvallisuudesta ja työskentely-ympäristön siisteydestä sekä työvälineistä.

L4 Monilukutaito
Erotetaan fakta ja fiktio kuvaviestinnässä. Kriittisen kuvalukutaidon kehittyminen

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Tuotetaan kuvia monipuolisesti käyttäen teknologian tarjoamia käyttöympäristöjä.

L6 Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys
Opitaan pitkäjänteistä työskentelyä ja vastuunkantamista. Toteutetaan projekteja ja toimitaan ryhmässä.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Käytetään kuvia vaikuttamisen välineenä.














5. lk


Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Kuvataiteen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten
14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6


Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen Arvioinnissa voidaan käyttää seuraavia arviointimenetelmiä
S1 Omat kuvakulttuurit

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö (esim. puuvärit, akvarelli- ja pehmeäpastelliliidut, akryylivärit, hiili, vesivärit, lyijykynät, kalligrafiakynät) sekä välineiden hallinta/ ergonomisuus ja huolto

- kolmiulotteinen työskentely: savi (levytekniikka) ja esim. paperimassa, pahvi, rautalanka, tikut,luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, sabluunapainanta, töpötys, pressprint)

- kollaasi

- animaatio (esim. piirros- tai vaha-animaation suunnittelu ja toteutus)

- ihmishahmon kuvaaminen: ihmisen mittasuhteisiin tutustuminen, ihmishahmon piirtäminen (liike, asennot), kolmiulotteisen

ihmishahmon tekeminen, ihminen taidehistoriassa (muotokuvat, veistokset)

- erilaiset kuvatyypit: (esim. lehtikuvat, mainokset, pilakuvat, karikatyyrit, taidekuvat) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana

- taidesuuntien tarkasteleminen työskentelyn lähtökohtana (esim. kubismi, naivismi)




- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään sekä numeerista arviointia että suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen
Laaja-alainen osaaminen:



S2 Ympäristön kuvakulttuurit

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö (esim. puuvärit, akvarelli- ja pehmeäpastelliliidut, akryylivärit, hiili, vesivärit, lyijykynät, kalligrafiakynät) sekä välineiden hallinta/ ergonomisuus ja huolto

- kolmiulotteinen työskentely: savi (levytekniikka) ja esim. paperimassa, pahvi, rautalanka, tikut,luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, sabluunapainanta, töpötys, pressprint)

- kollaasi

- animaatio (esim. piirros- tai vaha-animaation suunnittelu ja toteutus)

- ihmishahmon kuvaaminen: ihmisen mittasuhteisiin tutustuminen, ihmishahmon piirtäminen (liike, asennot), kolmiulotteisen

ihmishahmon tekeminen, ihminen taidehistoriassa (muotokuvat, veistokset)

- erilaiset kuvatyypit: (esim. lehtikuvat, mainokset, pilakuvat, karikatyyrit, taidekuvat) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana

- taidesuuntien tarkasteleminen työskentelyn lähtökohtana (esim. kubismi, naivismi)



- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään sekä numeerista arviointia että suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen

Laaja-alainen osaaminen:



S3 Taiteen maailmat

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö (esim. puuvärit, akvarelli- ja pehmeäpastelliliidut, akryylivärit, hiili, vesivärit, lyijykynät, kalligrafiakynät) sekä välineiden hallinta/ ergonomisuus ja huolto

- kolmiulotteinen työskentely: savi (levytekniikka) ja esim. paperimassa, pahvi, rautalanka, tikut,luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, sabluunapainanta, töpötys, pressprint)

- kollaasi

- animaatio (esim. piirros- tai vaha-animaation suunnittelu ja toteutus)

- ihmishahmon kuvaaminen: ihmisen mittasuhteisiin tutustuminen, ihmishahmon piirtäminen (liike, asennot), kolmiulotteisen

ihmishahmon tekeminen, ihminen taidehistoriassa (muotokuvat, veistokset)

- erilaiset kuvatyypit: (esim. lehtikuvat, mainokset, pilakuvat, karikatyyrit, taidekuvat) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana

- taidesuuntien tarkasteleminen työskentelyn lähtökohtana (esim. kubismi, naivismi)



- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään sekä numeerista arviointia että suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen

Laaja-alainen osaaminen:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Asetetaan tavoitteita ja toimitaan niiden mukaan. Arvioidaan omaa toimintaa.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Havaitaan, ymmärretään, koetaan, tulkitaan ja tuotetaan kuvataidetta ja -kulttuuria

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Huolehditaan työturvallisuudesta ja työskentely-ympäristön siisteydestä sekä työvälineistä.

L4 Monilukutaito
Erotetaan fakta ja fiktio kuvaviestinnässä. Kriittisen kuvalukutaidon kehittyminen

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Tuotetaan kuvia monipuolisesti käyttäen teknologian tarjoamia käyttöympäristöjä.

L6 Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys
Opitaan pitkäjänteistä työskentelyä ja vastuunkantamista. Toteutetaan projekteja ja toimitaan ryhmässä.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Käytetään kuvia vaikuttamisen välineenä.













6. lk


Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Kuvataiteen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten
14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6


Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen Arvioinnissa voidaan käyttää seuraavia arviointimenetelmiä
S1 Omat kuvakulttuurit

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö

- kolmiulotteinen työskentely: savityö opittuja tekniikoita soveltaen ja esim. paperimassa, pahvi, rautalanka, tikut, luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, sabluunapainanta, töpötys, pressprint, kohopainanta, linopainanta)

- elokuva

- erilaiset kuvatyypit: nykytaide (esim. valokuva, ympäristö- ja yhteisötaide, installaatio, video- ja mediataide, käsitetaide, performanssi, katutaide, taidekuvat, liikkuva kuva, elokuva) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana


- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään sekä numeerista arviointia että suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen


Laaja-alainen osaaminen:



S2 Ympäristön kuvakulttuurit

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö

- kolmiulotteinen työskentely: savityö opittuja tekniikoita soveltaen ja esim. paperimassa, pahvi, rautalanka, tikut, luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, sabluunapainanta, töpötys, pressprint, kohopainanta, linopainanta)

- elokuva

- erilaiset kuvatyypit: nykytaide (esim. valokuva, ympäristö- ja yhteisötaide, installaatio, video- ja mediataide, käsitetaide, performanssi, katutaide, taidekuvat, liikkuva kuva, elokuva) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana




- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään sekä numeerista arviointia että suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen
Laaja-alainen osaaminen:



S3 Taiteen maailmat

- piirustus ja maalausvälineiden käyttö

- kolmiulotteinen työskentely: savityö opittuja tekniikoita soveltaen ja esim. paperimassa, pahvi, rautalanka, tikut, luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit, liisteröintityöt

- painomenetelmien käyttö (esim. monotypia, sabluunapainanta, töpötys, pressprint, kohopainanta, linopainanta)

- elokuva

- erilaiset kuvatyypit: nykytaide (esim. valokuva, ympäristö- ja yhteisötaide, installaatio, video- ja mediataide, käsitetaide, performanssi, katutaide, taidekuvat, liikkuva kuva, elokuva) havainnoinnin tai työskentelyn kohteena ja lähtökohtana




- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi

- prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin)

- prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään sekä numeerista arviointia että suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio)

- kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa)

- vertaisarviointi

- mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi
oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen
Laaja-alainen osaaminen:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Asetetaan tavoitteita ja toimitaan niiden mukaan. Arvioidaan omaa toimintaa.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Havaitaan, ymmärretään, koetaan, tulkitaan ja tuotetaan kuvataidetta ja -kulttuuria

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Huolehditaan työturvallisuudesta ja työskentely-ympäristön siisteydestä sekä työvälineistä.

L4 Monilukutaito
Erotetaan fakta ja fiktio kuvaviestinnässä. Kriittisen kuvalukutaidon kehittyminen

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Tuotetaan kuvia monipuolisesti käyttäen teknologian tarjoamia käyttöympäristöjä.

L6 Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys
Opitaan pitkäjänteistä työskentelyä ja vastuunkantamista. Toteutetaan projekteja ja toimitaan ryhmässä.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Käytetään kuvia vaikuttamisen välineenä.