Kuvataiteen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

7.lk

Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9	Kuvataiteen päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9

Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen	Arvioinnissa voidaan käyttää seuraavia arviointimenetelmiä
S1 Omat kuvakulttuurit - pohditaan mitä on taide, miten taide vaikuttaa, millaista taide voi olla - tarkastellaan taidehistorian jatkumoa (klassinen taide, modernismi, nykytaide) - havainnoidaan miten eri tavoin visuaalinen kulttuuri esiintyy arjessa - oman identiteetin, oman paikan pohtiminen taiteellisen tekemisen kautta - hyödynnetään eri tiedontuottamisen tapoja, esim. havainnointi, piirtäminen, luonnostelu, haastattelu, kirjoittaminen, valokuvaus, esitykset, video jne. Havainnointia tehdään myös kuvataidetuntien ulkopuolella - tehtävä voidaan toteuttaa monella eri tekniikalla. Harjoitellaan valintojen perustelua. Prosessityöskentely, työskentelyvaiheiden dokumentointi ja esittely hyödyntäen esim. valokuvaa, tietotekniikkaa ja verkkoympäristöjä - yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa - sovelletaan eri piirustus- ja maalausvälineiden käyttöä sekä kolmiulotteisia menetelmiä - töitä tehdään ryhmässä ja itsenäisesti - kerrataan ja tulkitaan eri kuvatyyppejä sanallisesti, kuvallisesti, vertailemalla ja käytetään kuvan tulkintaa oman työskentelyn lähtökohtana - taiteella vaikuttaminen, esim. yhteistyöprojekti koulun ulkopuolisen tahon kanssa - kerrataan kuvallisen vaikuttamisen keinot ja sovelletaan niitä omassa työskentelyssä - taide ja monikulttuurisuus	- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi - prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin) - prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään sekä numeerista arviointia että suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio) - kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa) - vertaisarviointi - mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen
Laaja-alainen osaaminen:
S2 Ympäristön kuvakulttuurit - pohditaan mitä on taide, miten taide vaikuttaa, millaista taide voi olla - tarkastellaan taidehistorian jatkumoa (klassinen taide, modernismi, nykytaide) - havainnoidaan miten eri tavoin visuaalinen kulttuuri esiintyy arjessa - oman identiteetin, oman paikan pohtiminen taiteellisen tekemisen kautta - hyödynnetään eri tiedontuottamisen tapoja, esim. havainnointi, piirtäminen, luonnostelu, haastattelu, kirjoittaminen, valokuvaus, esitykset, video jne. Havainnointia tehdään myös kuvataidetuntien ulkopuolella - tehtävä voidaan toteuttaa monella eri tekniikalla. Harjoitellaan valintojen perustelua. Prosessityöskentely, työskentelyvaiheiden dokumentointi ja esittely hyödyntäen esim. valokuvaa, tietotekniikkaa ja verkkoympäristöjä - yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa - sovelletaan eri piirustus- ja maalausvälineiden käyttöä sekä kolmiulotteisia menetelmiä - töitä tehdään ryhmässä ja itsenäisesti - kerrataan ja tulkitaan eri kuvatyyppejä sanallisesti, kuvallisesti, vertailemalla ja käytetään kuvan tulkintaa oman työskentelyn lähtökohtana - taiteella vaikuttaminen, esim. yhteistyöprojekti koulun ulkopuolisen tahon kanssa - kerrataan kuvallisen vaikuttamisen keinot ja sovelletaan niitä omassa työskentelyssä - taide ja monikulttuurisuus	- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi - prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin) - prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään sekä numeerista arviointia että suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio) - kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa) - vertaisarviointi - mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen
Laaja-alainen osaaminen:
S3 Taiteen maailmat - pohditaan mitä on taide, miten taide vaikuttaa, millaista taide voi olla - tarkastellaan taidehistorian jatkumoa (klassinen taide, modernismi, nykytaide) - havainnoidaan miten eri tavoin visuaalinen kulttuuri esiintyy arjessa - oman identiteetin, oman paikan pohtiminen taiteellisen tekemisen kautta - hyödynnetään eri tiedontuottamisen tapoja, esim. havainnointi, piirtäminen, luonnostelu, haastattelu, kirjoittaminen, valokuvaus, esitykset, video jne. Havainnointia tehdään myös kuvataidetuntien ulkopuolella - tehtävä voidaan toteuttaa monella eri tekniikalla. Harjoitellaan valintojen perustelua. Prosessityöskentely, työskentelyvaiheiden dokumentointi ja esittely hyödyntäen esim. valokuvaa, tietotekniikkaa ja verkkoympäristöjä - yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa - sovelletaan eri piirustus- ja maalausvälineiden käyttöä sekä kolmiulotteisia menetelmiä - töitä tehdään ryhmässä ja itsenäisesti - kerrataan ja tulkitaan eri kuvatyyppejä sanallisesti, kuvallisesti, vertailemalla ja käytetään kuvan tulkintaa oman työskentelyn lähtökohtana - taiteella vaikuttaminen, esim. yhteistyöprojekti koulun ulkopuolisen tahon kanssa - kerrataan kuvallisen vaikuttamisen keinot ja sovelletaan niitä omassa työskentelyssä - taide ja monikulttuurisuus	- arvioinnissa korostuu prosessin arviointi - prosessin arvioinnissa välineenä esim. portfolio ja itsearviointilomake (työskentelyn vaiheet ja arviointi näkyviin) - prosessin ja tuotoksien arvioinnissa käytetään sekä numeerista arviointia että suuntaa antavia merkintöjä (esim. kiitettävä, hyvä jne. tai visuaalinen kuvio) - kuvataiteessa suullinen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa ja konstruktiivista (oppilaan lähtökohdat huomioivaa) - vertaisarviointi - mahdollisena arviointimenetelmänä esimerkiksi oppimispäiväkirja (johon voi liittää esimerkiksi vertaisarvioinnin ja opettajan kommentoinnin). Se voi olla erilaisissa muodoissa esim. sähköinen, kuvallinen tai kirjallinen
Laaja-alainen osaaminen: L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen Asetetaan tavoitteita ja toimitaan niiden mukaan. Arvioidaan omaa toimintaa. L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Havaitaan, ymmärretään, koetaan, tulkitaan ja tuotetaan kuvataidetta ja -kulttuuria L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Huolehditaan työturvallisuudesta ja työskentely-ympäristön siisteydestä sekä työvälineistä. L4 Monilukutaito Erotetaan fakta ja fiktio kuvaviestinnässä. Kriittisen kuvalukutaidon kehittyminen L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Tuotetaan kuvia monipuolisesti käyttäen teknologian tarjoamia käyttöympäristöjä. L6 Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys Opitaan pitkäjänteistä työskentelyä ja vastuunkantamista. Toteutetaan projekteja ja toimitaan ryhmässä. L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Käytetään kuvia vaikuttamisen välineenä.

Yleistä

Kuvataiteen opetuksen tavoitteita lähestytään omia kuvakulttuureja, ympäristön kuvakulttuureja ja taiteen maailmoja tutkimalla. Sisältöalueet ovat toisiaan täydentäviä ja opetuksessa tarkastellaan myös niiden välisiä yhteyksiä. Sisältöjen valinnan lähtökohtia ovat oppilaille merkitykselliset taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin teokset, tuotteet ja ilmiöt. Sisällöt rakentavat yhteyksiä oppilaille tuttujen ja heille uusien kuvakulttuurien välille. Oppilaita kannustetaan ottamaan osaa opetuksen sisältöjen, tarkasteltavien kuvastojen, työskentelymenetelmien ja välineiden valintaan. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia.

S1 Omat kuvakulttuurit

Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Opetuksen sisältöjä valitaan myös oppilaiden omia kuvakulttuureja uudistavista ilmiöistä. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä omaan elinympäristöön sekä yhteiskuntaan vaikuttamisen kannalta.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit

Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Sisältöjen valinnoilla kehitetään oppilaan tietoisuutta erilaisia ympäristöjä ja medioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään erilaisten ympäristöjen ja medioiden merkitystä sekä oppilaiden elinpiirin että globaalin maailman näkökulmista.

S3 Taiteen maailmat

Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat tutustuvat kuvataiteen maailmaan tarkastelemalla erilaisia teoksia, aihepiirejä ja ilmiöitä. Oppilaat syventyvät erilaisiin taidekäsityksiin ja taiteen ilmiöihin tarkastelemalla niitä taiteilijan ja vastaanottajan sekä taiteen instituutioidenja yhteiskunnan näkökulmista. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuurisen moninaisuuden vaikutuksia sekä taiteen tuottamiseen että tulkintaan yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista.